Muuta liiketunnistimen asennustapaa ja tunnistusetäisyyttä parantaaksesi käytettävyyttä

Älykkään teknologian jatkuvan kehityksen myötä liiketunnistimilla on tärkeä osa älykkäitä laitteita, ja niillä on yhä tärkeämpi rooli turvavalvonnassa, automaattiohjauksessa ja muilla aloilla. Erityyppisillä liiketunnistimilla on kuitenkin erilaiset asennustavat ja tunnistusetäisyydet, mikä asettaa käyttäjille korkeammat vaatimukset valinnassa ja käytössä.

Markkinatutkimusten mukaan nykyisin yleisimmät liiketunnistimet sisältävät pääasiassa infrapunaantureita, ultraääniantureita ja mikroaaltouuniantureita. Näiden anturien asennuksessa ja havaitsemisessa on merkittäviä eroja.

Ensinnäkin infrapuna-anturit havaitsevat esineet havaitsemalla infrapunavalon heijastuksen. Sen asennustapa on yleensä seinäasennus tai kattoasennus, ja tunnistusetäisyys on yleensä muutamasta metristä yli kymmeneen metriin. Tämä anturi soveltuu sisä- ja ulkotilojen turvavalvontaan sekä ihmisanturiin älykodin järjestelmissä.

Toiseksi ultraäänianturit käyttävät ultraäänikaikuja havaitakseen esineiden läsnäolon. Sen asennus on yleensä kiinnitetty seinään tai kattoon ja tunnistusetäisyys on yleensä muutamasta 20 metriin. Ultraääniantureita käytetään usein ajoneuvojen ja lastien havaitsemiseen parkkipaikoilla, varastoissa ja muissa paikoissa.

Lopuksi mikroaaltoanturit käyttävät mikroaaltojen kaikuja esineiden havaitsemiseen. Sen asennustapa on joustava ja monipuolinen, voi olla kiinteä asennus tai kädessä pidettävä asennus, tunnistusetäisyys on yleensä kymmenistä metreistä satoihin metreihin. Mikroaaltoantureita käytetään laajalti tieliikenteen valvonnassa, turvavalvonnassa ja muilla aloilla.

Yleisesti ottaen erityyppisillä liiketunnistimilla on omat ominaisuutensa asennus- ja tunnistusetäisyyden suhteen, ja käyttäjien tulee olla kohtuullisesti sovitettuja todellisten tarpeiden ja käyttöympäristön mukaan niitä valittaessa, jotta niiden parhaat toiminnot ja tehosteet saadaan täytettyä.